Vapaapäivä. Aamulla liikuin rauhallisesti, tein aamutoimet, vastasin vastaamattomiin meileihin, luin Nyt-liitteen, söin aamiaista. Aamiaisen jälkeen Sigma - luin sen läpi, korjasin ja viilasin tyyliä ja uutta kertojaa, lisäsin niihin paikkoihin joista kertojan läsnäolo hävisi näkyvistä. Kivun kuvauksesta en ole aivan varma; en tiedä miten kuvata sitä, vai kuvatako lainkaan, todetako vain? Katsotaan, mutta muuten Sigma on tältä erää valmis. Ja onnistunut. Se tekee hyvää Kreikkalaisten kokonaisuudelle.
Nyt vaihdan rikkinäiset, rakkaat, pehmeät kotifarkut pois jalasta ja laitan tilalle farkut, joissa kehtaa lähteä ihmisten ilmoille. Otan kirjoitusvihon, kyniä, Hirvosen ja Silfverbergin Sata sivua siltä varalta, että tarvitsen houkuttelua ja menen lähikuppilaan kirjoittamaan.
Parasta tähän mennessä on ollut Sigman kirjoittaminen ja se, että olen niin rauhallinen. Olo on tosi zen, enemmän kuin aikoihin. Hyvä olla.
6 kommenttia:
Hyvä oli lukea näitä! :) Mukavaa vapaata kirjoittamispäivää!
Kuulostaa mahtavalta!
Mitä pidät tuosta kirjasta Sata sivua? Miten se pystyy sinua houkuttelemaan?
Hauska lukea näin hyrisevän hyväntuulinen postaus. Onnea Sigmalle!
Kiitos kiitos, kaikki :). Täytyy sanoa, että mikään ei tee niin hyvää tälle ihmiselle kuin kirjoittaminen :). Paula, vastaan kysymykseesi seuraavassa postauksessa :).
Asiaa tarkemmin tuntematta: mikä kivun kuvauksessa on ongelmallista? Sanasto vai tunteen saaminen paperille?
Vanha ikuisuusfraasi: näytä, älä kerro, auttanee...:)
lämmöllä,
TdW
TdW - se sanojen valinta siihen kivun kuvaamiseen. En tarvitsisi sanoja kuin yhteen lauseeseen, mutta kaikki mitä mieleen tulee, on yltiökliseistä. Ehkä jotain sopivaa tulee mieleen, jos en yritä niin kovasti...
Lähetä kommentti