Inahduksessa kärsitään jetlagista ja ihan mahtava oli tuo Inan lausahdus "jetlagi pitkästä ilosta". Toden totta - harmittaa ihan, etten keksinyt sitä itse ;). Mutta toisaalta, ei tämä onneksi kauhean pahalta tunnu. Eikä tuntunut silloin reissun alussakaan, siellä toisella puolella maapalloa. Tulin kotiin eilen iltapäivällä, ja illalla olin ihan tuhannen väsynyt ja nukahdin yhdeksältä. Yritin nukkua 12 tuntia, mutta pääsin vain kymmeneen ja puoleen. No, sellaista sattuu, että herää lomapäivänä puoli kahdeksalta? No ei kyllä yleensä...
Kone pyörittelee pyykkejä ja minä odotan, että saan ripustaa ne kuivumaan ja lähteä sitten kahville (siis teelle) lähikuppilaan kaverin kanssa. Ehkä otan myös kirjoitusvihon mukaan ja raapustan pari jetlagillista sivua siihen? Toivotaan niin. Ehkä se auttaisi hiukan myös tokenemaan tähän tuttuun ympäristöön? Siihen, että aurinko ei paista, ulkona on kylmä, pitää pukea sukat jalkaan, kaupassa ei ole ihania, kypsiä, lähiruokana tuotettuja hedelmiä... Elämäni ensimmäistä kertaa tunnen syvää vastenmielisyyttä pitkiä kalsareita kohtaan. No, pari päivää ja kyllä se siitä. Mukavaa tekemistä, niin kyllä se siitä. Enkä ole mitenkään kriisissä, mutta tosiaan vähän hämmentynyt.
Reissussa lukemistani kirjoista pitää ihan pakosti mainita Gail Carrigerin Soulless. Tuskin maltan odottaa, että saan Canavanin Last of the Wildsin loppuun ja pääsen lainaamaan siskolta seuraavan Carrigerin. Soulless oli ihan mahtava. Tartuin siihen epäillen, mutta kirja oli ihan täydellinen lomakirja. Enkä usko, että minulla on mitään vaikeuksia lukea Carrigeria loman ulkopuolellakaan. Kevyttä ja hauskaa - siitä suuri ansio Carrigerin kirjoittamalle kertojanäänelle.
Carrigerista kirjoittaessani katse siirtyi tuohon pöydän kulmalla odottavaan lukemattomien pinoon - onpa siinä tavaraa. Yhtäkkiä kaipaan viime kevättä ja virkavapaata: sitä että aurinko paistaa ja lumi sulaa ja minä voin kirjoittaa ja lukea niin paljon kuin sielu sietää. Maata auringonläikässä sängyllä ja lukea. Sen sijaan - no, ei ajatella. Menen töihin vasta ensi maanantaina ja siihen mennessä ehdin tehdä vaikka ja mitä. Kuten esimerkiksi ripustaa pyykit.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti