May the Force be with you

torstai 17. maaliskuuta 2011

Odotettu tuomio

Tänään oli Avain-kustantamon kevätjuhla tai kevätkauden avajaiset tai miten sitä nyt pitäisikään kutsua. Pääsin taas mukaan siivellä, noiden "oikeiden" kirjabloggareiden kanssa yhteisellä kutsulla. Itse en jotenkin koe itseäni oikeaksi kirjabloggariksi kun enhän minä kirjoista bloggaa, vaan kirjoittamisesta. Jos siitäkään, lähinnä valitusta ja ähinää tämä on.

Avaimen pirskeiden lisäksi tänään tapahtui muutakin. Sain vastauksen Kustantamo E:ltä. Täytyy sanoa, että ihanan suoraa puhetta - ei mitään roisia, mutta suoraa puhetta. Tai niin ainakin toivon, sillä jos tuo ei ole suoraa puhetta, vaan kaunisteltua, niin totuus on kyllä sitten aika vavisuttava.

Pääpointti Kustantamo E:n palautteessa oli se, että he olivat miettineet. Kovasti. Että mitä tehdä tälle kässärilleni. Kreikkalaisille siis. Kun periaatteessa kaikki on kunnossa. Periaatteessa. Käytäntö on eri juttu. Teksti toimii, kieli on hyvää, novellit ovat hyviä, tekstin pinnassa ei ole niin mitään sanomista, vaan kaikki on kovin valmista, mutta... mutta. Jotain puuttuu. Jotain puuttuu.

Ymmärrän täysin. Yritän myös muistuttaa itselleni, että ihan varmasti jotan puuttuukin, sillä Kustantamo E (kuten kaikki muutkin kustantamot) on lukenut viime toukokuussa lähetetyn kässärin ja sen jälkeenhän Kreikkalaiset ovat kokeneet kuitenkin aika kummia. Olen kirjoittanut uudelleen Kustantamo A:n palautteen pohjalta kahdeksan novellia kahdeksastatoista. Yhden noista kahdeksastatoista heivaan hiiteen ja otan sen tilalle yhden tai kaksi uutta tekstiä. Mutta siis puolet on rukattu ja monet niistä aika rajullakin muodonmuutoksella. Ei kokoelma ole enää sama. Sitä yritän nyt sanoa itselleni. On vaikea ymmärtää, ettei arvostelu koske sitä kokoelmaa, joka minulla on nyt käsissäni, koska onhan se sama - Kreikkalaiset, koko ajan, miksei se olisi sama? Mutta kun olen muokannut sitä tosi paljon viime toukokuun jälkeen. Paljon. Olenhan? Olenhan? Toivottavasti.

Kustantamo E on kyllin kiltti sanoakseen, että lukevat mielellään mahdollisen uudelleenkirjoitetun version. Saamansa pitää. Palautteesta pontta saaneena päätin, että palautuspäivä on vappuna. Jos Kreikkalaiset lähti ensimmäiselle kierrokselleen kolmas toukokuuta viime vuonna, niin siinä samoilla tienoilla on hyvä lähettää se toiselle kierrokselle. Vaatii vähän töitä, mutta eiköhän siitä selvitä. Kaksi ylimääräistä vapaapäivää ennen vappua vielä tulossa (palkatonta siis), jotka on tarkoitettu pelkästään kirjoittamiseen.

Mutta niin. Tunnistaakohan tätä tunnetta kukaan? Onko linjoilla kirjoittajaa, joka tajuaisi, mikä on tunnelma, kun saa palautetta melkein vuoden vanhasta kässäristä, jota on työstänyt jo eteenpäin, mielestään paljonkin. Haluan ottaa palautteesta opikseni, mutta kuitenkin yritän myös ajatella, että palaute tulee myöhässä, että se koskee jotain entistä, sillä niin se on, ja jos nyt alan ajatella Kreikkalaisista, että en ole onnistunut tässä vuoden aikana edistämään niitä yhtään, halvaannun epätoivosta. Hetkeksi tosin vain, mutta sekin hetki on pois kirjoittamiselta. Joten yritän ottaa palautteen tosissani, mutta armeliaasti. Miten se pitäisi ottaa, en tiedä. Miten kyetä katsomaan vuoden takaiseen ja nähdä tilanne vuoden takaisen kässärin suhteen, kun olen kuitenkin niin syvällä jo tämän uuden version korjauksissa? Katsotaan miten onnistuu.

Avaimen bileistä kerron huomenna tai joku toinen päivä lisää. Nyt pohdiskelen tuota palautetta, joka on reilu ja rehti, mutta mihin verrattuna? Yritän asettaa sitä perspektiiviin, etten turhaan suomi itseäni sellaisista virheistä, jotka on jo korjattu.

9 kommenttia:

Vera A. kirjoitti...

En ole ollut samassa tilanteessa, koska sain palautetta käsikirjoituksesta, jota en edes lähtenyt korjaamaan, vaan aloitin muutaman vuoden viiveellä kokonaan uuden. Mutta mielestäni on jo mahtava saavutus, että olet saanut kahdelta kustantamolta "oikeaa" palautetta ja toinen on noin perinpohjaisesti sitä pohtinut! Kuulostaa hyvältä ja olen varma, että novellit ovat kehittyneet oikeaan suuntaan! Ja jatkavat kehitystä ja tällä kertaa ovat niin valmiita, että löytävät kustantajan! Tsemppiä!

Rooibos kirjoitti...

Nora, kiitos! Jostain yrittää vain punkea pintaan se ääni, joka sanoo, että "pääsithän sinä tähän vaiheeseen niiden romaanikässärienkin kanssa, mutta eihän niistäkään koskaan tullut mitään". Ja ei, en murjota enkä ole lyöty, en ollenkaan :). On miljoona kertaa kivempaa saada palautetta kuin tyly "ei kiitos" -kirje. Sitäpaitsi, Kreikkalaiset ovat parantuneet, ihan varmasti ovat, eivätkö olekin?

(ai mitenniin kirjoittajan hauras itsetunto?)

Tirlittan kirjoitti...

Kuulostaa hyvältä suunnitelmalta, että lähetät parennetun käsikirjoituksen uudelleen ko. kustantamolle. Minun mielestäni tuo palautekin kuulosti hyvältä; hiontaa vaan, niin kyllä se siitä lähtee:D

Hanna kirjoitti...

Ehdottomasti lähetät sen uudelleen, sillä olet tehnyt tosi paljon sen eteen töitä. Kuten itsekin sanoit, palautteen saanut kokoelma ei ole sama, mikä sinulla nyt on hyppysissäsi.

Oli kiva tavata ja jutella enemmän!

Rooibos kirjoitti...

Tirlittan: Joo, palaute tosiaan oli hyvä. Ei mitään yksityiskohtaista, mutta hyvä yleiskatsaus. Ja olihan se rohkaisevaa, että kässäristä oli ollut heille päänvaivaa: eivät ainakaan olleet heti tajunneet, ettei siitä ole mihinkään.

Hanna: Kiitos tsempistä! ja samat sanat, oli kiva jutella, toivottavasti voidaan jatkaa joskus :).

Ihanaa kun olette kaikki kommentoineet näin nopeasti kirjoittamiseni jälkeen! Tosi kivaa - tuntuu etten ole yksin :).

Nasu kirjoitti...

Go girl! Hyvältä tuo mustaki kuulostaa! :) (Ja hiukanko tekis mieleni lukea niitä kreikkalaisias!)

Kirsti Ellilä kirjoitti...

Ensinnäkin kustantamon toive saada lukea työstetty versio ei johdu kiltteydestä. Ja tietenkin pidät lähtökohtana sitä, mitä vuoden aikana olet jo ehtinyt tehdä käsikirjoitukselle, mutta jos saat kustantamon palautteesta jotain vinkkejä, kannattaa käyttää ne hyödyksi. Tilanteesi on tuttu. Nyt vaan pää kylmänä ja yritä saada rento ote kirjoittamiseen. Tämä on tietysti helpommin sanottu kuin tehty. Mutta kokemusta on tuosta tilanteesta kyllä.

Katja kirjoitti...

Hienoa. Valoa, vimmaa ja energiaa nyt vain!

Rooibos kirjoitti...

Kirsti - kiitos järjen äänestä ja kannustuksesta :).

Katja - valoa, tosiaan, toivottavasti huomenna paistaa aurinko :).