Eilen piknikkiä, tänään piknikkiä. Iltasivuja, muuhun ei ole aikaa. Olen ajatellut kirjoittamista, hiukan, ja puhunut kirjoittamisesta, hiukan. Pohtinut sitä, miksi se on olevinaan niin vaikeaa, siis kirjoittaminen, aloittaminen, vaikka tiedän sen tekevän hyvää minulle ja olevan hauskaa.
Nukuttaa. Menen nukkumaan, mutta sitä ennen sivu tai kaksi kirjoittamista ja hetken matkustus johonkin toisaalle sanojen kanssa. Matka. Unennäkö valveilla. Jotain muuta.
Ilta on kirkas ja kevyt ja lämmin. Huomenna luen, huomenna olen aikaisemmin kotona ja ehdin kaikenlaista. Ehdin lukea, Ishiguroa ja ehkä sitä toistakin, sitä joka pitäisi lukea ja kirjoittaa sitten arvostelu.
Iho tuoksuu aurinkovoiteelta. Suihku, sanat ja uni, siinä järjestyksessä. Lepatan, häilyn, ei ole tarpeeksi pimeää eikä tarpeeksi valoisaa. Kesää vain, erikoistilannetta. Huomenna luen ja kirjoitan, itselleni ääriviivat.
2 kommenttia:
Noihin loppusanoihin jään lepäämään. Kiitos (muustakin) <3
Halaus sinne, tosikko :)!
Lähetä kommentti