Yösoittoja, noudettuja ja tulevia

Kiirettä on pitänyt, olen huidellut ympäriinsä, enkä ole ehtinyt blogata saati kirjoittaa. Nukkumaan pitäisi mennä, mutta se on taas niin vaikeaa, kun aurinko paistaa. Miten silloin nukutaan? Tänään, juostessani paikasta A paikkaan B ja niin edelleen, poikkesin kuitenkin kirjastossa hakemassa varaamani kirjan. Harmi etten ehtinyt katsella ympärilleni sen enempää, palautettujen hyllyn kirjat näyttivät lupaavilta. Nyt mukaan tarttui vain tuo varattu Kazuo Ishiguron novellikokoelma Yösoittoja. Varasin sen ihan vain siksi, että tykkäsin kovasti Ishiguron Ole luonani aina -romaanista ja koska Yösoittoja kehuttiin niin monessa blogissa: ainakin täällä, täällä, täällä ja täälläkin.

Sitten vain toivotaan, että joskus olisi taas aikaa lukeakin jotain. Huomisilta buukattu täyteen klo 16-21.30, keskiviikkoilta klo 16-22 ja torstai todennäköisesti klo 17-21. Ehkä ensi viikonloppuna sitten taas? Perjantai-iltana? Ja kun noita keskeneräisiäkin olisi... Ja haluaisin kovasti lukea taas kerran Cameronin Tyhjän paperin nautintoa, sillä kun ei ehdi kirjoittaa, kirjoittamisesta lukeminen auttaa edes vähän.

Vaikka kiirettä on pitänyt, on kuitenkin ollut myös kivaa. Tosi mukavia päiviä, joiden aikana olen nähnyt ja kokenut paljon sieluaravitsevaa. Ehkä jopa sellaista, josta ammennan vielä joskus teksteihin. Paljon tunteita, paljon kaunista. Nyt tosin väsyttää, ja aurinko paistaa, enkä halua nukkumaan, vaikka nukuttaakin kamalasti... Täytyy kuitenkin ryhdistäytyä sänkyyn, jotta ehdin lukea vähän ennen kuin käyn nukkumaan. Palataan taas!