May the Force be with you

lauantai 22. helmikuuta 2014

Mur

...mutta vaikka edellisen kirjoituksen lopussa synkeä sisu nosti päätään, niin totuushan on se, että koska en pysty tekemään mitään kirjoittamisen eteen juuri nyt ja koska kaikki tökkii ja on hankalaa ja vastenmielistä, synkeästä sisusta on jäljellä pelkkä synkeys. Haluaisin omaa aikaa, sellaista jonka aikana ei tarvitse miettiä yhtään mitään "pitäisi"-juttuja eikä velvollisuuksia eikä mitään. Tyhjää aikaa, josta sitten versoo sanoja ihan itsellään. Eikä sitä tyhjää aikaa tarvitse olla paljon. Mutta enemmän kuin tunti. Päivä olisi jo luksusta. No, nyt ei ole tarjolla ja tunnen itseni happamaksi, kitkeräksi ja itsekkääksi ihmiseksi. Katsotaan jossain sopivassa välissä uudestaan, jospa kirjoittaminen olisi muuttanut minut takaisin itsekseni.

5 kommenttia:

Malna kirjoitti...

Omaa aikaa ilman pitäisi-juttuja tosiaan tarvitsee, sekä kirjoittamiseen että elämään muutenkin. Toivottavasti se onnistuu jossain vaiheessa, niin on helpompi jaksaa.

Rooibos kirjoitti...

Kiitos, Malna! Toivon tosiaan pientä rentoutushetkeä, tekisi kirjoittamiselle (ja ylipäätään pinnan pituudelle :D) hyvää :).

Anonyymi kirjoitti...

Noin sekunti ennen kuin avasin blogisi ja tämän tekstisi, istuin tässä ajattelemassa kuinka palavasti haluaisin vain yhden päivän Olla.
Huomenna on sunnuntai vaan sekin on jo buukattu täyteen eikä riitäkään. Jos haluan kirjoittaa, on luovuttava hitaasti käynnistyvästä aamusta. Ja sitten en taas tiedä millä voimilla selätän seuraavan viikon, joka ei sekään näytä järin leppoisalta. Eikä seuraava viikonloppukaan, tai sitä seuraava viikko ja siitä eteenpäin puhumattakaan... haluaisin niin vain heittäytyä takan eteen lattialle pitkäkseni ja tuijottaa kattoon.
Ehkä eläkkeellä sitten? Pahus, nekin on varmaan jo peruttu kun siihen ikään ehtii. Olisinpa lottovoittaja *hmpf*
Än

Rooibos kirjoitti...

Än, perustetaan raihnaisten ja väsyneiden kirjoittajien lomakoti/parantola ja ollaan itse ensimmäiset asiakkaat ;)! Tulee itse asiassa mieleen 1,5 vuoden takainen yhden hengen kirjoitusleirini. Menin Hankoon, kirjoitin, söin ja join hyvin. En ollut koskaan käynyt Hangossa. Se breikki teki hyvää - luulen vaan, että nyt tarvitsisin vähintään viikon, pari yötä ei riitä :). Mutta Än, ehk- sitä aikaa tippuu jostain, jos kovasti toivoo ;)? Tsemppiä sinulle!

Anonyymi kirjoitti...

Kannatan! Olen ehdottomasti raihnaisten ja väsyneiden kirjoittajien parantolan innokkain asiakas :)
Tästä sunnuntai aamusta en viitsi edes sanoa mitään, menee turhaksi toistoksi :P Mutta, ehkä, sitä aikaa aina silloin tällöin tippuu jostain, meille molemmille <3
Än