Kirjoitin vielä ihan vähän. Illan tulos oli pari sivua älyvapaata dialogia raakatekstinä. Kirjoitan hirveän harvoin dialogia raakatekstiin. Pitäisi varmaan useamminkin, harjoituksen vuoksi. En ylipäätään koe olevani oikein dialogin kirjoittaja. Kirjoitanhan minä sitä, ei sillä, mutta ajatus esimerkiksi näytelmän kirjoittamisesta on ihan utopistinen. Että pystyisi sanomaan kaiken dialogissa - hohhoijakkaa. Juuri siksi, ettei dialogi tunnu itselle luontevimmalta, kannattaisi varmaan välillä treenata sitä.
Jostain syystä, jos kirjoitan dialogia ihan vain harjoituksen vuoksi, siinä riidellään aina. Tai jotain kränää on ainakin ilmassa. Jostain syystä dialogin kirjoittamisessa on parasta, kun saa vetää ihan överiksi ja laittaa ihmiset puhumaan tyhmiä ja riidellessäänhän ihmiset puhuvat tyhmyyksiä. Vielä parempaa on, jos se överiksi vedetty keskustelu on käyty hetkeä aikaisemmin ihan oikeasti - on niin hauska huomata, kuinka tosielämän puheet muuttuvat paperilla jotenkin liioitellun oloisiksi. Parhaat jutut ovat sellaisia, joista voi vain ajatella, että jos tämä joskus tulee luetuksi, kaikki syyttävät minua liioittelusta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti