Ensinnäkin: Essi Kummun Karhun kuolema on noteerattu Kiiltomadossa, josta löytyy Jani Saxellin ihana arvostelu kirjasta. Ihana siksi, että kaiken kiireen keskellä uiskentelin tuon arvostelun ansiosta taas Karhun kuoleman maailmaan ja muistin, kuinka kaunis se on. Luen nykyään harvoin kirjoja uudestaan (se aika, se aika, sitä ei ole), mutta täytyy myöntää, että jos olisi hippusenkin enemmän aikaa juuri nyt, lukisin Karhun kuoleman uusiksi. Ehkä voin selata sitä hiukan joku päivä, vaikken kokonaan ehtisikään lukea? Täytyypä pitää mielessä.
Toisekseen: Olin tänään Villa Kivessä kuuntelemassa kun Jyrki Vainonen ja Tiina Raevaara puhuivat otsikolla Mielikuvituksen maailmat. Jouko Sirola haastatteli. Tarvitseeko mainitakaan, että oli kovin virkistävää taas. Eilisen Prosakin missasin (velvollisuudet, velvollisuudet!), mutta onneksi pääsin tänään Villa Kiveen. Oli ihanaa. Kuten edellisen Prosakin jälkeen, myös tänään tuli tuolla Villa Kivessä tunne, että muistan taas, mikä tässä elämässä on tärkeää. Ja totesin, että kaikenlaisia kirjallisuusiltamia löytyy niin paljon tästä kaupungista (Prosak, Villa Kiven tilaisuudet, KirjaKorjaamo jne), että vastedes käyn vähintään yhdessä per kuukausi. Virkistämässä mieltä, kuulemassa puhetta kirjoittamisesta. Sitä minä tarvitsen. Vettä huonekasville, ja aurinkoa. Niin ja kyllä, molemmat tämäniltaiset puhujat olivat symppiksiä (pitää hankkia se Raevaaran novellikokoelma) ja Vainonen taas ihana (anteeksi sanavalinta) kuten aina.
Kolmannekseen: Velvollisuuskirjoitus on hoidettu. Se maksoi eilisen Prosakin, mutta toisaalta, nyt on askel kevyt ja hartioilta on taakka poissa. Kun kävelin Villa Kiveen, tuntui niin vapaalta, että teki mieli hypellä.
Neljännekseen: Eilen iltasivuja, tänään aion myös kirjoittaa. Aina on aikaa edes yhteen sivuun.
Viidennekseen: Eilen luin sängyssä loppuun Elina Hirvosen ja Anu Silfverbergin kirjoitusharjoitusoppaan Sata sivua. Lukiessani taittelin kulmia niihin sivuihin, joihin haluan erityisesti palata. Jotkut harjoituksista sytyttivät heti ja toisista taas tajusin, että ne olisivat erityisen hyödyllisiä minulle. Jahka tästä ehtii (...), tartun tuumasta toimeen ja kirjoitan noita harjoituksia sekä kirjoitan pitemmän postauksen kirjasta.
Kuudennekseen: Tässä taisi olla kaikki tällä kertaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti