Rämpii

Neljäkymmentä minuuttia viimeviikkoisen raakatekstin puhtaaksikirjoittamista. En päässyt vasta kuin alkuun. Siltä se ainakin tuntuu, mutta tämän enempään en taivu tänä iltana, sillä nyt alkoi väsyttää liian paljon. En tiedä, mitä tuosta tekstistä tulee, eikä sen niin väliksikään. Pääasia, että kirjoitan. Että tulee jotain. Että jaksaa. Helmi-Maarian blogissa on ollut keskustelua siitä, miten tätä tehdään päivätyön ohessa ja millaista se itse kullakin on. Siis kirjoittaminen. Kyllä se työstä käy, illalla töiden jälkeen. Nyt päivän työt on kuitenkin tehty ja minä menen pesemään hampaani ja sitten peittojen alle. Luen hiukan Diana Wynne Jonesia ja sitten nukun (ihan liian vähän tunteja, mutta sellaista se on).