Olen onnistunut työntämään pelon pois mielen päältä jonnekin alle. Pelon ja huolen ja surun. Jo viikkoja. Kaksi ja puoli. Siellä se on muhinut. Ollut mukana koko ajan. Tuntuu kuin olisi kulunut enemmänkin aikaa, tätä on kestänyt ja kestänyt ja se on ollut pitkä varjo.
Huomenna ratkeaa. Huomenna pitäisi ratketa. Huomenna tulee joko tosi huonoja tai tosi hyviä uutisia. Huomenna joko perustani järkkyy ja syksyni kääntyy pahanpahaksi ja suruksi ja taisteluksi niin kuin ei koskaan ennen. Tai pääsemme pälkähästä.
6 kommenttia:
No hui. En tiedä, mistä on kyse, mutta toivon parasta.
Stressaavaa. Hus pois sellaiset huolet kirjoittamista häiritsemästä, siispä käyköön hyvin :)
-Leijona
Toivottavasti tulee hyviä uutisia, kuulostaa hyvin ahdistavalta tilanteelta tuollainen odotus. :/
Voih, lämpimiä ajstuksia ja halit!
Toivottavasti kaikki on hyvin. Jaksamista!
Kiitos kaikille.
Lähetä kommentti