Toinen kirjoitus tänään? Ei, mitään ei ole tapahtunut tässä välissä. Avasin lihaksia puolukkapallollani ja olen katsonut telkkarista Mamma Mia! -elokuvaa. Olen katsonut pimeää ja kirkasta kohti ja ikävöinyt. Mikään ei ole yksioikoista, yksiöistä jäätä on monessa suunnassa, mutta tiedän, mitä haluan.
Kaupunki ikkunan takana on pimeä ja valopilkullinen. Jossain pimeän takana nukkuu kesän valo. Toukokuiset illat kun valoa riittää laidasta laitaan, eikä pääse ajoissa nukkumaan, koska ei ymmärrä, että yö on ihan vieressä, kun taivas on haaleaa sineä ja pientä punaa reunoilla. Jossain siellä se nukkuu, tuon mustan takana. Mustan, johon kaupungin valot tekevät reikiä. Tiedän, mitä haluan.
Haluan Volvon kyytiin.
2 kommenttia:
Ja minä haluan hypätä pilvelle ja leijua Sky:lläni. Ikävä sitä. Tuo tunne onkin melkein aina läsnä, ikävä Skyn luo.
Än: Tiedän tunteen <3
Lähetä kommentti