Aurinkoa, aurinkoa! Aamulla salille, salin jälkeen hierojalle. Hieroja kehui niskaani - ei jälkeäkään työperäisestä, ikuisesta niskajumistani. Tunsin sen itsekin, ei pitänyt irvistellä eikä itkeä kun niskaa käsiteltiin. Hartioissa oli jotain sanomista, lavoissa samoin, mutta vähäisissä määrin. Sovimme hierojan kanssa, etten mene enää takaisin töihin, jotta niska-hartiaseutu pysyy hyvänä ;).
Eilen yritin jumittaa hartioita kovasti, mutta ei onnistunut, näemmä. Aion jatkaa missiota kohta. Ai mitenkö? Neulomalla. Neulomalla pitsikuvioista kolmiohuivia. Kyllä, minä. Niin, tiedän. Jep, ei hajuakaan kauanko tämä kestää. Ihan sama, se on hauskaa nyt. Yksi huivi on tekeillä, tänään kävin ostamassa ainekset toiseen. Olen ihan otettu itsestäni.
Lankaostosten lisäksi kävin kukkakaupassa. Kimppu kukkia itselle. Nyt tiedän, minkä näköisiä ovat leukoijat. Sidonta ei ollut yhtä loistavaa kuin vakikukkakaupassani, mutta tuo oli melkein lähikukkakauppa, pitää niitäkin kannattaa.
Pyykit ovat koneessa ja lähetin juuri Kreikkalaiset kansineen ja saatekirjeineen printattavaksi. Saan printit perjantaina ja maanantaina hoidan niistä tarvittavan määrän kopioita. Se on sitä aikaa nyt. Ja aurinko paistaa.
2 kommenttia:
Tuntuu varmasti hyvältä, kun saat paketin laitettua viimein eteenpäin. Kerrothan sitten kun kuuluu uutisia;) Toivottavasti kerkeät nauttia virkavapaudesta vielä hetkisen.
Tirlittan: Joo, onneksi virkavapaata on vielä jäljellä kuukauden verran - jospa sitä saisi jotain muutakin vielä aikaan kuin neulomuksia! Kässäriuutisia joudutaan varmaan odottamaan pitkälti syksyn puolelle :/ - olisi ihan liian hyvää säkää saada ne hylsyt yhtään aikaisemmin kuin edellisillä kerroilla...
Lähetä kommentti