Kirjoitin pienenpienen jutun, tallensin sen uusien novellien joukkoon, vaikka se voisi olla vain osa jostain isommasta, niin pieni se on. Pieni, syksyinen, tästä sateestako siihen tuli hämärä valaistus ja syksyinen ilta. Maisema on vettynyt ja ikkunalauta napsuu ja kopisee pisaroiden alla.
Neuloin vähän, puolikkaan kuvion verran, niin että kun jatkan, saan jatkaa taas samasta kohdasta kuviota. Kohta lounaalle, luulen. On nälkä. Pitää varmaan laittaa kumisaappaat, mikä takki? Kovin on harmaa tai valkoinen taivas, se häikäisee vähän vaikka onkin synkeää. Siitepölyt laskeutuvat, se on hyvä. Minä odotan: huomenna saan Kreikkalaisten printin, mutten ehdi kopioida sitä. Maanantaina vasta. Siihen asti välitilaa. En voi tehdä mitään, mutta en ole tehnyt loppuun asti. Kirjoittelen ja neulon. Olin ajatellut mennä kävelylenkille, mutta en tuohon sateeseen. Museopäivä? Ehkä. Oikeasti ehkä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti