Kärsivällisyyttä on kahta laatua, lyhyttä ja pitkää. Minä huojahtelen kumpaankin suuntaan, voita molemmin puolin leipää. Tuuli työntää vaahtopäitä vesilammikkoonkin. Sekin on kärsimätön.
Olen sanonut. Olen kahden vaiheilla seuraavasta. Pyykkien ripustuksen jälkeen voin kävellä ympäriinsä asuntoani tai voin istua alas ja kuvioida vielä vähän valkoista mustalla. Levoton olo, keskittymisvaikeuksia.
Jotkut ojentavat kättä ja toiset sanoja. Minä ojennan molemmat. Tarttuukohan niihin kukaan.
Tuuli on vaihtanut tänään auringon pilviksi ja pilvet auringoksi. Lokit ovat koko ajan samoja. Ne lentävät yli ja niiden siipiä tekee mieli kokeilla.
Olen yrittänyt keskittyä siihen mikä oikeasti merkitsee, mutta olen ollut tänään myös ihan vähän kateellinen niille, jotka ovat sen jo saaneet. Ja kärsimätön olen ollut ja sitten taas seuraavaksi hyvin kärsivällinen. Aikaa on roppakaupalla, kaikki aika, jonka Delta tarvitsee. Ja samalla haluaisin että sitä olisi jo kaksikymmentä sivua tai enemmän, en malta uskoa, että vaikka on suunnitelma, jota minulla ei ole koskaan ollut, niin silti kirjoittaminen on samaa eikä oikopolkuja ole, ei ainakaan tässä vaiheessa kun vasta opettelen ääntä, jolla minun pitää Deltassa puhua ja toinen ääni vielä hukassa, mutta sitä minä en ajattele.
Ja tänään on ollut hyvä päivä, tullut mieleen kahden vuoden takainen virkavapaa. Se oli autuus, vaikka ei helppoa koko ajan. Haluaisin lisää. Tätä minä haluaisin lisää, näitä päiviä, joina kirjoitan pelkästään ja ajattelen kirjoittamista. Ja vielä puhtaampina nämä päivät, ettei ajatuksista tarvitse pitää poissa arjen stressiä. Milloinkohan minulla on mahdollisuus seuraavan kerran? Edes kuukausi? Sekin olisi paljon ja ihanaa. Eikä minusta nyt irtoa tämän järjellisempää tekstiä. Ajatukset ovat tänään tuulisia.
2 kommenttia:
Olisiko lyhennetty työaika ratkaisu? 80% tai 50% työaika? Luovuus on vähän sellainen juttu, että se vaatii aikaa. Palkkatyö useimmiten on sellainn juttu, että se syö luovuuden :/ Itse teen 19h vko palkkatyötä ja sekin riittää tappamaan luovuuden aika tehokkaasti toisinaan.
Anonyymi, tuota olen pyöritellyt mielessä itsekin. 80% työaika olisi kiva juttu, mutta ei tule onnistumaan ainakaan tänä vuonna. Palkkatyöstä on tosiaan haittaa luovuudelle ja eniten ongelmia tuottaa se, että työ ei pysy pois päästä ja väsyttää. Siksi mikään lyhennetty työpäivä ei olisi minun juttuni, vaan se pitäisi mennä niin, että yksi päivä vapaalla ja neljä töissä. No, katsotaan nyt mitä ensi vuosi tuo mukanaan.
Lähetä kommentti