Kaikki tietävät, miltä tuntuu olla flunssassa. Se on ikävää. Onneksi olin fiksu, enkä lähtenyt hortoilemaan töihin, siitä ei olisi tullut mitään. En kyllä tiedä, olisiko töissä ollut pahempaa kuin kotona, sillä täälläkään mistään ei tule oikein mitään. Talossani on nimittäin hissiremontti. Tiedättekö, mitä hissiremontissa tehdään? Porataan. Isolla poralla. Kello 8-16, taukoamatta. Okei, taisivat ne lounasaikaan tauota 20 minuutiksi.
Maata sängyssä pienessä kuumeessa, velttona, poskiontelot hellinä, kurkku kipeänä, väsyneenä, unta vailla, ja kuulla koko päivän kuinka talossa porataan. Enimmän osan aikaa kuulostaa siltä kuin jokaista asuntoni seinää sekä lattiaa ja kattoa porattaisiin yhtä aikaa. Eikä millään pienellä ja sievällä akkuporakoneella jolla naapurit poraavat silloin kun on tarvis, vaan Isolla Poralla. Miksi en voinut sairastua keväällä, silloin kun olisi ollut hyvää aikaa sairastaa? Miksi sairastuin yhtä aikaa hissiremontin kanssa ja silloin kun töissä sattuu ja tapahtuu? Kun huomiselta pitää peruuttaa neljä palaveria?
Jotenkin tämä tauti tuntuu harvinaisen ivalliselta. Olen niin toivonut, että saisin olla kokonaisen arkipäivän kotona omassa uudessa kodissa ja kirjoittaa. No, nyt saan olla kotona, mutta kirjoittaminen ei tule kuuloonkaan. Ja toissapäivänä tosiaan ostin salikortin. Yleensä liikuntaharrastukseni lopahtavat parin kuukauden kuluttua aloittamisesta johonkin sitkeään flunssaan, mutta nyt tauti iski jo ennen kuin ehdin aloittaa urheilemisen.
Olen syönyt tänään vain kaksi leipäpalaa. Lähinnä olen vain maannut sängyssä puolihorteessa, nähnyt poraamisen äänen läpi unia hereillä. Mehua olen juonut, yrittänyt juoda, paljon. Nyt pitäisi keksiä, mitä ruokaa pyydän siskoa tuomaan kaupasta. Mikään ei huvita. Tai ehkä annos kiinalaista ruokaa. Lähikiinalainen on kesälomalla, joten se siitä. En jaksa laittaa mitään ruokaa itse, joten jotain valmista sen pitäisi olla. En tiedä mitä.
4 kommenttia:
Kiinalaisesta (tai kaupan pakastealtaasta) kanakeittoa. Se kuulemma auttaa tulehduksiinkin. Minä tykkään kipeänä myös Koskenlaskija-keitosta: kiehautetaan keittojuureksia vedessä (liemikuutio sekaan tai hiukan suolaa), soseutetaan (perunamuusinuijalla), sekaan loraus maitoa ja paljon Koskenlaskijaa (+ maustetaan, jos haluaa). Helppoa ja hyvää. Voisi onnistua siskoltakin. ;)
Jaksamista. Inhaan rakoon tuo sairastuminen sinulla iski. :(
Kiitos Katja vinkeistä. Sisko toi ruokaa kaupasta, pitänee ruveta katsomaan, että mitä jääkaapissa nyt sitten onkaan. Onneksi sain myös jätskiä, sitä tekee mieli :). Ja huomenna sitten siskon luo nukkumaan päivällä, sillä en kestä enää toista päivää tässä melussa...
Pieni muistutus vielä verkonkin kautta, rakas ystävä:
Syödä pitää kunnolla sitten jo ennen kun se urheiluharrastus alkaa. Ja vaikka olisi sairaana. Eli pelkkä jääkaappiin katsominen ei auta;).
Tsemppiä, lepoa ja sunnuntaiksi kirjoituspäivää.
t. kohta mökille karkaava ystäväsi
Joo, syödään syödään :). Ruoka hurisee mikrossa ja toivottavasti se maistuukin joltain. Flunssaisena on niin tylsää kun mikään ei maistu miltään. Paitsi suola ;).
Lähetä kommentti