Olen asunut uudessa kodissani nyt kuukauden ja yhden päivän. Koti on edelleen ihana. Ikkunat kahteen suuntaan ja upea maisema toimii yhä. Varsinkin tänään, kun kaupungin yli pyyhki tähänastisen kesän ehdottomasti paras ukkosmyräkkä. En tiedä montako ukkosrintamaa siinä oli, vaiko yksi, joka kiertyi itsensä ympäri, mutta salamat olivat upeita ja vettä tuli. Talojen sadevesirännit syöksivät valkoista kuohaa, sadevesikaivon kohdalla kadulla näkyi vesipyörre. Ja vieläkin salamoi, mistä sitä riittää? Sadekin alkoi taas uudestaan ja juuri kun luulin ukkosrintaman häipyneen tuonne pohjoiseen, Töölön yllä välkähtelee taas. Kolme päivää neljän seinän sisällä taudissa kyhjöttäneelle Rooibokselle tämä on lauantai-illan pelastus. Otin pakastimesta loput jätskit ja parkkeerasin jäätelökupin kanssa nenä kiinni ikkunaan. Halvat on huvit ja kaupunki kaunis.
Ennen kuin salamaspektaakkeli alkoi, kirjoitin viisi sivua raakatekstiä. Olo alkaa tuntua paljon terveemmältä. Odotan jo huomista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti