Minäkin toivon tällaisia päiviä lisää :). Ei täydellinen kirjoituspäivä, mutta kirjoituspäivä. Se riittää siihen, että tunnen oloni ehjemmäksi kuin taas pitkään aikaan.
Tasapaino ja rauha kuulostavat ihmeellisiltä. Onneksi olkoon! Minulle tulee kirjoittamisen jälkeen lähinnä hämmentynyt ja tasapainoton olo ja kestää hetken ennen kuin pystyn taas keskittymään muihin asioihin. Kirjoittaminen osaa sitten olla merkillistä puuhaa! Jokainen ihminen kokee sen varmasti ihan eri tavalla.
Satakieli: Kyllähän tuo kirjoittaminen välillä aiheuttaa kriisiä ja hämmennystä täälläkin, mutta silti kirjoittaessa siellä pohjalla on rauha ja tasapaino ihan eri tavalla kuin normitöitä tehdessä. Sellainen olo, ettei teoillaan riitele oman itsensä kanssa eikä tee itseään vastaan. Joskus tuntuu, että jos sellaista olisi joka päivä, niin voisiko se olla oikein. Saada tehdä jotain, mistä oikeasti pitää - eikö se luterilaisen käsityksen mukaan ole vähintäänkin syntiä ;)? Järki onneksi sanoo, ettei voi olla väärin tavoitella sitä, mistä tulee hyvä olo :).
Totta! :) Onni on hyvä päämäärä ja kirjoittaminen ja siinä onnistuminen tuottavat sitä mitä suurimmissa määrin. Silti se tekee minut ajoittain hämmentyneeksi. Tule vierailemaan blogissani, jos haluat lukea kokemuksestani tarkemmin. Onkohan sinulla tai muilla kirjoittavilla ystävilläsi vastaavanlaisia kokemuksia?
8 kommenttia:
Sitten se on niin, että sinun pitää vain kirjoittaa! ;)
(Sarjassamme "Hyvät neuvot, joita on vaikea noudattaa tosielämässä".)
Olen tosi iloinen puolestasi, että sinulla oli aihetta kirjoittaa juuri noin juuri tänään. Toivottavasti sellaisia päiviä tulee lisää. :)
Minäkin toivon tällaisia päiviä lisää :). Ei täydellinen kirjoituspäivä, mutta kirjoituspäivä. Se riittää siihen, että tunnen oloni ehjemmäksi kuin taas pitkään aikaan.
Väkevästi todistettu! Omakin kirjoittamiseni sujuu tällä hetkellä, joten on helppo yhtyä toteamukseesi. Pysytään vaan tällä tiellä:)
Tasapaino ja rauha kuulostavat ihmeellisiltä. Onneksi olkoon! Minulle tulee kirjoittamisen jälkeen lähinnä hämmentynyt ja tasapainoton olo ja kestää hetken ennen kuin pystyn taas keskittymään muihin asioihin. Kirjoittaminen osaa sitten olla merkillistä puuhaa! Jokainen ihminen kokee sen varmasti ihan eri tavalla.
Satakieli: Kyllähän tuo kirjoittaminen välillä aiheuttaa kriisiä ja hämmennystä täälläkin, mutta silti kirjoittaessa siellä pohjalla on rauha ja tasapaino ihan eri tavalla kuin normitöitä tehdessä. Sellainen olo, ettei teoillaan riitele oman itsensä kanssa eikä tee itseään vastaan. Joskus tuntuu, että jos sellaista olisi joka päivä, niin voisiko se olla oikein. Saada tehdä jotain, mistä oikeasti pitää - eikö se luterilaisen käsityksen mukaan ole vähintäänkin syntiä ;)? Järki onneksi sanoo, ettei voi olla väärin tavoitella sitä, mistä tulee hyvä olo :).
Totta! :) Onni on hyvä päämäärä ja kirjoittaminen ja siinä onnistuminen tuottavat sitä mitä suurimmissa määrin. Silti se tekee minut ajoittain hämmentyneeksi. Tule vierailemaan blogissani, jos haluat lukea kokemuksestani tarkemmin. Onkohan sinulla tai muilla kirjoittavilla ystävilläsi vastaavanlaisia kokemuksia?
Satakieli - tulen vierailulle, kiitos kutsusta :).
Lähetä kommentti