Harmaata on. Jos en tietäisi, vannoisin, että on lokakuu. Voisin vannoa, vaikka tiedänkin että on huhtikuu. Sadetta, harmaata ja tuulista säätä.
Tänään oli erittäin potentiaalinen päivä jäädä jumiin työasioihin työpäivän jälkeenkin. Potkin mielessä roikkuvia työjuttuja sormille ja keskityin vähäksi aikaa tekstiblogiin. Siellä oli uutta kommentoitavaa ja pieni palautesessio palautti minut maan pinnalle. Elämässä on tärkeämpiäkin asioita kuin työt.
Tärkeämmistä asioista puheen ollen - seuraavaksi pitäisi varmaan tsekata, mitä niistä eilisistä raakateksteistä irtoaa Thetaan. Katsotaan, ovatko sanat niin hyviä, miltä eilen illalla hetken tuntui.
Jotkut kirjoittajat ovat sitä mieltä, että vasta sen jälkeen, kun teksti on ensimmäisen kerran ryöpytetty, rykäisty tai tiristetty paperille, alkaa varsinainen kirjoittaminen. Voihan sen niinkin ajatella. Kirjoittamista sekin on, vaikka luomisvaihe tuntuu helposti "oikeammalta" kirjoittamiselta, vaikka siinä vaiheessahan sitä vasta iskee sanaklöntin pöydälle ja vasta kaikki se viilaminen, hiominen, korjailu, paikkailu ja muokkaus tekevät sanoista veistoksen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti