...nyt tuntuu, että kaikki muut kirjoittaa ja minä en. Että minä olen laiska paska, joka ei ikinä ansaitsekaan onnistua, koska ei edes yritä. Ei yritä kaikkeaan, ei edes lähelle sitä. Enkä silti ota kynää käteen. Menen nukkumaan ja murjotan sängyssä.
3 kommenttia:
Höpöhöpö. Paskaa on ainoastaan tuo, että olet laiska etkä ansaitsekaan onnistua. Joskus on piehtaroitava oikein kunnolla kirjoittamattomuuksissa. Ota siitä nyt kaikki irti, pian sujuu taas. Sinulla on nyt siirtymä menossa, kun aloitit työtkin juuri.
Ja sitten, kun tämä vaihe on ohi, mieti sitä yhtä kustantamoa, joka antoi lausunnon. Olisiko tekstissäsi lopulta paljonkaan muutettavaa? Olet hyvä, uskot siihen nyt!
P.S. Minulla menee aaltoliikkeenä kirjoittaminen ja sen sujuminen. Kuun asento ja hormonit ja yleinen vireys- ja stressitila ja ravinto... ainakin kaikki nuo vaikuttavat.
Saa murjottaa, saa vetää viltin niskaan ja hautautua omaan surkeuteensa. Mikään ei kasva, jos taukoamatta repii itseään, ja usein vieläpä eri suuntiin.
Et sinä kuitenkaan sinne peiton alle jää, otat vain oman aikasi, kasvatat kynsiä ja näyttämisen halua, vaikka et sitä itse näe (peiton alla on pimeää). Tulet esiin nälkäisenä, janoisena. Olet katsonut sisimpääsi, katselet ympärillesi ja käyt koneen kimppuun. Stanan kone älä hyydy!
Kiitos, Katja ja Anonyymi :)!
Lähetä kommentti