May the Force be with you

maanantai 9. toukokuuta 2011

Ilta ja ilta

Kustantamot ovat kiitettävän ripeitä tällä kierroksella, ainakin näin alkuunsa. Kreikkalaisten käsikirjoituksen lähettämisestä uusintakierrokselle ei ole vielä kuukautta ja olen saanut jo kaksi vastausta. Tänään tuli siis se toinen.

Kustantamo A, joka oli viime vuonnakin ripeä, vastasi meilitse tänään iltapäivällä. Meilissä oli lyhyt palaute, joka sisälsi seuraavanlaisia luonnehdintoja: "taitava kirjoittaja", "hallittua", "sarja taidonnäytteitä" ja "tekninen osaaminen" - ja ensimmäistä kertaa sellainen asia, jota kukaan ei ole aiemmin teksteistäni sanonut: "novelleista puuttui tunne".

Kustantamo A:n mielestä pinta on siis kunnossa, mutta Kreikkalaiset on silti "sarja teknisiä taidonnäytteitä, eikä koskettava kaunokirjallinen teos".

Jaa-a. Mitäpä tuohon sanoisi. Muuta kuin että kerta se on ensimmäinenkin, kun tästä asiasta sanotaan. Vai onko? Onko se mystinen "särö" jota vuosien varrella monet minua auttaneet tahot ovat peräänkuuluttaneet - onko se tässä? Että ei ole tunnetta? Eivätkö he olisikin sanoneet "tunne" eivätkä "särö", jos se olisi siitä kiinni? Olisivat. Ei, tämä ei ole sama asia. Kyllä minä sen tiedän. En vain koskettanut tuota lukijaa ja hänen tunteitaan. Niinhän? Niinhän?

Pettynyt? Olen kyllä. Toiveet ovat aina niin korkealla. Tietenkin. Joten harmittaahan se. Kustantamo A oli näistä suuremmista taloista se, jolta tuli viime kierroksella paljon palautetta ja suuremmista ainut, jolta laskin saavani palautetta tälläkin kertaa. Palautetta tai parempaa. Palautetta tuli, joten sinänsä laskelmat osuivat oikeaan.

Nyt toisesta kustantamokierroksesta on jäljellä kuusi kustantamoa, joista neljä on sellaisia, että suoraan sanottuna hämmästyn kovasti, jos sieltä tulee jotain muuta kuin tavallinen "ei kiitos" -kirje. Mikä jättää minulle kaksi potentiaalista vaihtoehtoa: Kustantamo D:n ja Kustantamo E:n, joista kumpikaan ei ole ollut järin ripeäliikkeinen. Itse asiassa Kustantamo D ei onnistunut vuoden sisällä sanomaan muuta kuin että "vielä kestää, harkitsemme" ja lähetin heille suorilta uuden version harkittavaksi tällä toisellakin kierroksella.

* * *

Kuinkakohan paljon Kreikkalaisissa on vielä työtä? Montako kertaa lähetän käsikirjoituksen matkaan vain pettyäkseni uudelleen? Onnistunko ikinä? Minkään käsikirjoituksen kanssa? Olenko ikuinen wannabe? Ajattelenko lopulta, eläkeikäisenä, että olen tuhlannut suuren osan elämääni siihen, että olen säälittävästi yrittänyt ja yrittänyt, vaikka jo alusta asti oli selvää, etten ikinä pystyisi julkaisemaan? Toivonko vanhana, etten olisi edes yrittänyt?

* * *

Olen lukenut tänään The Writer on Her Work -kirjaa. Pidän siitä edelleen. Se on kuin kuuntelisi, kun joku puhuu kirjoittamisesta. Vertaistukea ylhäältäpäin. Olen kirjoittanut ne päivälliset runontekeleeni puhtaaksi. Niitä tuli kahdeksan. Huonojahan ne ovat. Joukossa on yksi, joka ei hävetä vielä ihan kamalasti. Sen yhden takia kannatti kirjoittaa ne kaikki muut. Kreikkalaisten takia kannatti kirjoittaa ne tuhannet sivut ja tunnit täyteen kaikkea huonoa. Huonon tekstin määrä on jollain tasolla vakio. Aina pitää tuottaa paljon huonoa, jotta osa tuotetusta voi olla hyvää. Kaikki ei koskaan voi olla hyvää. Joten minä kirjoitan. Olen tämän iltaa pettynyt Kustantamo A:n kieltävästä vastauksesta, mutta pyristelen päätäni pinnalle silti. Toivon, että se hyvä, jota saan kirjoitettua kaiken sen huonon rinnalla, on jonain päivänä tarpeeksi hyvää.

Ehkä vielä jonain päivänä. Se kiinnostunut vastaus, peräti kustannussopimus. Sattuuhan se, jos se ei tapahdu vielä tälläkään kierroksella, sattuu ihan hirveästi ja suoraan pehmeimpään paikkaan sielussani, mutta minkäs teet. En voi vaikuttaa asiaan muuten kuin kirjoittamalla. Toivotaan, että turnauskestävyys riittää.

9 kommenttia:

Satakieli kirjoitti...

Sinulla on vielä monen monta vastausta saamatta, Rooibos! :) Ja muista millaista viestiä sait teksteistäsi pääsiäisenä. Nytkin sait hurjan hyvää ja kannustavaa palautetta teksteistäsi. Se "tunne" on puolestaan ihan makuasia (ainakin minusta) ja puhtaasti lukijakohtainen kokemus. Jotakuta toista kustannustoimittajaa novellisi voivat koskettaa hyvinkin paljon. Tsemppiä uusiin kirjoituksiisi ja kärsivällisyyttä odotteluun!! :D

Vera A. kirjoitti...

Voi hemmetti, sanon vaan. Hitto vieköön! Tuo palautehan kuulostaa upealta, ja sitten tuollainen lause "tunne puuttuu". Mitä se oikein edes tarkoittaa? Muuta kuin että todellakin juuri kyseistä lukijaa tekstit eivät koskettaneet. En tiedä, lohduttaako enää tässä vaiheessa, että sait noin mahtavaa palautetta, mutta kadehdin moista palautetta joka tapauksessa. Minähän lähetin sen oman käsikseni ensimmäisen raakaversion keskikokoiseen kustantamoon jo varmaan kaksi kuukautta sitten, eikä sieltä ole tullut edes hylsyä... Eivät ole vaivautuneet edes lukemaan kokonaan ja kieltäytymään? Sinä taas sait palautetta näin nopeasti. Minäkin toivon, että nyt joku näissä toisissa kustantamoissa on se "oikea" lukija, jonka kautta me muutkin pääsemme lukemaan tekstejäsi painetussa muodossa!

Kyllä tämä tästä... kirjoitti...

Niin, täysin samaa mieltä tuosta tunneasiasta, että se on niin lukijakohtaista. Tiedän monta kirjaa, joita suurin osa tuntemistani ihmisistä on luokitellut todella koskettavaksi ja tunteita herättäviksi, ja minussa se taas ei ole herättänyt mitään kummempia tunteita.

Mitä jos lähettäisit saman käsikirjoituksen uudelleen samaan kustantamoon? Mietin, vain, että kuinkahan monta lukijaa heillä siellä on, hyvällä tuurilla joku muu sattuisi lukemaan. Tai olisiko käsikirjoituksen päälle mahdollista kirjoittaa kustannustoimittajan nimi, jonka haluaa kässärin lukevan. Siis jos katsoisi kustantamon nettisivuilta nimen...
Mutta älä missään nimessä luovuta!

Itse ainakin olen päättänyt, että jos kustantaja ei sitten joskus kiinnostu aluksi kässäristäni, niin lähetän sen heille uudelleen muutaman viikon/kuukauden päästä. Muutan ainoastaan alun, siis järjestelen kohtaukset uudelleen niin, että alku on eri ja teen hieman eri tavalla muotoillun saatekirjeen. Lukevat niin paljon käsikirjoituksia, että tuollaisilla muutoksilla tuskin edes muistavat sen aiemmin lukeneensa. (Siis siinä tapauksessa että sama tyyppi lukee tekstin) Olen nimittäin melko varma, etteivät välttämättä edes lue kuin alun ja selailevat lopun.

Ihmisiä nuo kustannustoimittajat ym. ovat hekin. Joskus heillä on huono päivä, mikään ei kiinnosta, eikä kosketa ja toisena päivänä taas tunteet ovat valloillaan. Ja väkisinkin ne vaikuttavat päätöksiin halusi tai ei.

Rooibos kirjoitti...

Kiitos, Satakieli, Vera A ja Kyllä tämä tästä..! Ihan tottahan tuo on, että palaute oli hyvää, mutta nyppii vaan aina aluksi hetken, kun ensin kehutaan kilpaa ja sitten sanotaan, että "ei tämä meille silti kelpaa". Huokaus...

Kyllä tämä tästä: Laitoin kässärin menemään Kustantamo A:han kustannustoimittaja X:n nimellä (häneltä sain ed versiosta paljon laadukasta palautetta), mutta tuo hylsy tuli kustannustoimittaja Y:ltä. En sitten tiedä, onko X ehtinyt lukea lainkaan vai ovatko molemmat lukeneet. Pitää tässä odotella muita kustantamoja vielä, ja katsoa sitten mahdollisten palautteiden perusteella, mihin suuntaan lähteä muokkaamaan Kreikkalaisia seuraavaa kierrosta varten...

Vera A: Tsemppiä odotteluusi - onneksi se kaksi kuukautta odottelua ei merkitse vielä suuntaan eikä toiseen :). Häntä pystyyn vaan! Itse pidän kyllä pienenä ihmeenä sitä, että olen saanut kaksi vastausta näin lyhyessä ajassa. Mutta ainahan odottavan aika on pitkä, oli se odotettu aika kaksi kuukautta tai kaksi vuotta... ja kustantamoissa on tunnetusti kovasti ruuhkaa. Joten ei kun jatketaan odottelua molemmat :).

Hanna kirjoitti...

@Rooibos: kuten muutkin sanoivat, sinulla on vielä monta kustantamoa jäljellä. Kuten itsekin tiedät, sinulla täytyy olla paljon kirjoittajanlahjoja koska sait jo noin upeaa palautetta. Ja se koskettaminen on todella lukijakohtainen juttu. Toivon kaikesta sydämestäni että joku noista jäljellä olevista kustantamoista innostuu teksteistäsi. Paljon tsemppiä! Ja älä luovuta!

Helmi-Maaria Pisara kirjoitti...

Kuule, kuule. Se, että kustantamo lähettää sinulle palautetta eikä vain tylyä "ei kiitosta", on erittäin hyvä juttu. Se tarkoittaa sitä, että sinulla on paljon annettavaa ja että sinulla on myös sitä tunnetta, aivan varmasti. Muista, että siellä on kustannustoimittaja, jota ei napannut. Yksi sellainen, kenties. Sinä olet aivan varmasti Jotakin.¨

Esim. minulle suurimmat kustantamot ovat lähettäneet vain "ei sovi kustannusohjelmaamme" -viestin, JOS sitäkään. Sinä sentään saat enemmän, isoilta, joten go, go :) Kokeile pienempiä taloja, jos eivät isot ota. Äläkä masennu. Taikka no..huono sanoa niin, kun itsekin aina masennun moisesta, mutta oikeasti..eivät ne laittaisi sulle muuta kuin ei kiitosta, jos mitään ei nähtäisi. Pää pystyyn siis!

Paula kirjoitti...

Helmi-Maaria sen sanoi, pää pystyyn! Tuo on todella hieno palaute, mutta niin ikävää kuin se onkin, se oli kustantamolta hylkäävä. Olisin itsekin harmissani, mutta toivon, että näet tässä vielä hyvää.

Pidän peukkuja tomerasti pystyssä, että saat muualta hyväksyvät vastaukset!

Jäin vielä miettimään, mitä tarkoittaa tuo erään kustantamon palaute "harkitaan". Sehän on melkein kuin puolilupaus, ovi raollaan kuulostellen.

Katja kirjoitti...

Hö. On tuo aina subjektiivista. Niin erilaista palautetta voi eri lukijoilta saada. Minäkin poimisin nyt nuo ylisanat tuolta, niitähän on paljon. Sitten jättäisin sanat lepäämään, odottelisin muut kustantajat, kirjoittaisin ihan muuta sen aikaa, sitten voisin vimmalla käydä puskemassa tunnetta Kreikkalaisiin.

Muistan tuon tunteen, kun pelkäsi, onko kaikki ollut turhaa. Minä jättäydyin pois kymmenisen vuotta kerran viikossa tapahtuvista perheen yhteisistä riennoista, tosi kivoista hetkistä, että olisin saanut kirjoittaa yksin hiljaisuudessa. Usein mietin, onko mitään mieltä, mitä kaikkea menetän. Ei tuollaisia voi liian paljon ajatella, kannattaa vain kirjoittaa entistä päättäväisemmin.

Valtavasti valoa ja taistelumielialaa sinne!

Rooibos kirjoitti...

Kiitos kaikille <3! Kiitos Hanna, Helmi-Maaria, Paula ja Katja!

On ihan totta, että on hienoa, että olen saanut noin hienoja sanoja kustantajilta. Mutta tiedättehän te sen, että kun haluaa jotain, niin haluaisi kaikenhetinyt :). Etenkin jos sitä kaikkea on halunnut jo aiiiika pitkään ;).

Toimintasuunnitelma on tuo, mitä Katjakin ehdottaa, ja itse asiassa sama kuin viime vuonna tähän aikaan: annan Kreikkalaisten muhia kierroksellaan ihan rauhassa, kirjoittelen muuta sillä aikaa. Syksyllä otan taas Kreikkalaiset työn alle, jos siihen mennessä ei ole tullut mitään ripeämpää toimintaa vaativaa palautetta.

Mieli on jo ihan hyvä - kiitos siitä kaikille! On kiva, että kiskotte pinnalle kun kellumistaidot horjuvat :).