Hassu päivä. Aamulla oli syksy ja nyt iltapäivällä on kevät. Tuulee. Aamupäivällä satoi vettä kaatamalla, nyt kaataa aurinkoa, jota kylmä tuuli levittää kaupungin ylle. Tänään on viimeinen vapaista maanantaistani. Pestyäni koneellisen pyykkiä pakkasin kirjoitusvihon, Cameronin ja Goldbergin laukkuun ja menin lähikuppilaan. Koko aamun olin ollut haluton ja mariseva, ärtynyt ja levoton. Kahvilassa otin teetä ja aloitin lueskelemalla Cameronin Tyhjän paperin nautintoa.
En ole pitkään aikaan puhunut kirjoittamisesta tai kuullut kun kanssakirjoittajat puhuvat kirjoittamisesta tai kirjoittamisestaan. Cameron osui ja upposi siihen harmistuneeseen ja tympeään maaperään, joka minua aamupäivällä vaivasi.
"Se [kirjoittaminen] tuntuu hyvältä riippumatta siitä, tekeekö sen hyvin vai ei", Cameron ilmoitti minulle (s.123). Ja jatkoi: "Kun kirjoitan tarpeeksi usein, huomaan olevani kiinnostunut siitä mitä sanon. Kun olen kiinnostunut itsestäni, minun on helpompi uskoa, että muutkin saattavat olla kiinnostuneita" (s.109), "Kun en kirjoita tarpeeksi, minusta tuntuu kuin minua kalvaisi jokin sairaus. Se on halu, joka ei tyydyty muilla asioilla. Alan kaivata sieluani" (s.107).
Niinpä. Lueskeltuani Cameronia hetken laitoin kirjan syrjään ja kirjoitin hiukan. Vielä vähän. Ja pikkuisen myös tuosta. Alkoi tuntua paremmalta. Tajusin, että tunne siitä, kuin olisin jotenkin alkupisteessä myös raakatekstin suhteen, on ihan oikea. En ole kirjoittanut pitkään aikaan silkkaa raakatekstiä. Päivä siellä, toinen täällä. En ole kuitenkaan tilkinnyt päiviäni kirjoittamisella, en ole tilkinnyt itseäni. Ja että olen sen kanssa alussa? Kyllä, Kreikkalaisten jälkeen taas alussa. Eikä sen tarvitse antaa haitata, sen alkuun palaamisen. Voin opetella kirjoittamaan taas raakatekstiä ja kirjoittaa sitä siksi, että se on hauskaa ja että voin päästää itseni irti. Siitäkin loppupeleissä on aika pitkälti kysymys. Itsensä irti päästämisestä. Raakatekstini on ollut viime aikoina kovin sisäsiistiä. Voisin antaa itselleni enemmän nuoraa, antaa tekstin poukkoilla ja viedä, sillä kuten tuo ensimmäinen lainaus toteaa, se tuntuu hyvältä vaikka tekisi sen huonosti.
Tänään ilmoittauduin myös joogakurssille. Tänään paistaa aurinko. Yritän ottaa itseni vähän kevyemmin enkä niin kovin ryppyotsaisesti. Seuraavaksi syön myöhäisen lounaan ja pesen lisää pyykkiä ja kirjoitan ehkä vähän.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti