Tänään on syttynyt Lukulamppu, käykää katsomassa.
Tänään on ollut hankala päivä eilisen kellojen siirtämisen vuoksi. Olen ollut haukottelevainen ja poispaikaltaannyrjähtänyt, enkä usko, että kymmenenkään tunnin yöunet korjaisivat tilannetta. Mitä vanhemmaksi tulen, sitä huonommin reagoin tähän keväiseen kellojen siirtoon. Syksyllähän se on tietysti ihan eri asia...
Tänään en ole kirjoittanut, enkä kirjoita. Viikonlopun kirjoitusrutistus ja Volvon kolmannen version kasaansaattaminen oli aika luja setti. Tänään kävinkin sitten jumpassa ja aion lukea Kankimäen Asioita. Ehkä saan sen pian loppuun. Mainostin kyseistä kirjaa tänään myös työkavereille.
Johtuu ehkä kaikesta sekä ei mistään, että tänään hinkuan myös ihan hillittömän paljon Brunbergin lakua, jota ei saa mistään lähimaaston kaupoista (ikuinen murheeni) ja jos saisin päättää, söisin sen kanssa Fazerin sinistä, jota en syö ikinäkoskaan, koska suklaa ei ole minun juttuni. Ajattelin, että porsaankyljys, keitetyt perunat ja höyrytetty parsakaali, joita vetelin mahan täydeltä, olisivat torpanneet näitä mielihalujani, mutta vielä mitä. Tänään olisi niin täydellinen päivä pistellä Brunbergin ihania, kiiltäviä lakuja suuhun sohvalla löhöten ja lukea steampunkia. Jostain syystä juuri steampunkia. Minulta löytyisi Osuuskumman Steampunk! Koneita ja korsetteja, mutta ne lakut, ne lakut.... onnetonta.
En siis kirjoita. Luen vain. Pienen pieni etäisyydenotto Volvoon ja kirjoituslepuutus minulle. Ajatukset kypsyvät ja porisevat sillä aikaa päässä. Ajatukset Brunbergin lakuista. Nyt siitä tuli oikein pakkomielle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti