Pientä ilta-ahdistusta alkoi pukata. Aika yllättäen. Pitäisi (vanha vihamieheni "pitäisi"...) nyt vain rauhoittua ja keskittyä olennaiseen. Ottaa arki haltuun. Laittaa ruokaa, pestä pyykkiä, silittää, nukkua tarpeeksi. Siinä olisi hyvä alku. Huomenna en ehdi. Perjantaina pitää tehdä yhtä sun toista. Lauantaina on kaverin polttarit. Sunnuntaina toipumista ja toivottavasti elämänhallintaa. Maanantaina - ai niin! Maanantaina on vapaapäivä. Vapaapäivä. Olin unohtanut. Vapaapäivä. Jospa löydän itseni, jospa tähdet näkyvät tänne asti. Jospa. Tänään tähdet eivät näy ja maanantaihinkin on valovuosien matka. Ja voihan se olla, että avaruus ohjaa harhaan. Planeetta Maanantai on niin pieni ja sen voi ohittaa niin kovin monelta suunnalta.
"Kyllä se siitä, olet nyt vain väsynyt. Mene nukkumaan, niin huomenna kaikki näyttää paremmalta. Huomenna on taas ihan ok olo."
Niinpä kai.
1 kommentti:
Vähentynyt valon määrä saattaa aiheuttaa ahdistuneisuutta, väsymyksestä nyt puhumattakaan. Kirkasvalolamppu kirjoituspöydälle, niin avot! Kannattaa kokeilla, itselläni auttoi suunnattomasti tähän syksyiseen velttouteen.
Lähetä kommentti