Editoin tänään syyskuussa vahingossa roiskahtaneen novellin. Sain siitä ehkä kuukausi sitten kommenttia parilta luottolukijalta ja nyt oli sellainen hetki, että jaksoin keskittyä tuohon novelliin. Parin kohtauksen paikkaa piti vaihtaa päittäin ja muutenkin vähän stilisoida ja fiksata tekstiä ja terävöittää sitä. Oli hauskaa. Ei, en tiedä, mitä teen tuolla novellilla. Ehkä jotain joskus, tai sitten en mitään koskaan. Nyt se kuitenkin on jonkunlaisessa kuosissa ja parasta koko tekstissä oli varmaan se tapa, jolla se tuli silloin aikanaan - siinä ei paljon kyselty minulta, että mitä olin ajatellut kirjoittaa.
Olisin voinut kirjoittaa Volvoa tänään. Ehkä. Tai sitten en. En tiedä. Väsyttää. Ehkä ihan hyvä, että olen pitänyt nyt kaksi välipäivää. Ajatukset ovat pyörineet Volvossa kuitenkin. Ehkä ne ovat löytäneet jotain, mitä voin kirjoittaa sitten kun tartun taas kynään. Ei varmaan kestä kauhean kauaa, kun minun pitää ruveta kirjoittamaan Volvoa enemmän koneella kuin kynällä. Massaa alkaa olla kasassa sen verran, että jatkotyöstäminen tapahtuu väistämättä tietokoneella suoraan tiedostoon. Kyllä sieltä vielä puuttuu kohtauksiakin, mutta kun en tiedä mitä niissä tapahtuu. Ehkä joku tietää ja kertoo minullekin, että voin kirjoittaa ne.
Haluaisin jäädä huomenna kotiin kirjoittamaan, mutta ei onnistu, koska on maanantai. No, ehkä joku toinen kerta sitten.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti