May the Force be with you

maanantai 23. maaliskuuta 2009

Selvänäköisyyden hetki

Ja nyt tuo koko allaoleva vuodatus tuntuu siltä, että etsin vain syitä sille, miksen osaa kirjoittaa. Enpä nyt kuitenkaan deletoi sitä, maatkoon siinä niin näette, että olen ainakin käyttänyt paljon energiaa puolustellakseni keskinkertaista tasoani.

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Tällaiset epäröinnit ja oman osaamisen kyseenalaistukset ovat tyypillisiä kaikille kirjoittajille. Niiltä ei oikeastaan voi välttyä, kun suhtautuu kirjoittamiseen intoimoisesti.

Minua jäi askarruttamaan, mitä tämä miksi-kysymys lopulta pitää sisällään. Jos kysyt tekstiltäsi, miksi siinä tapahtuu jotain, et varmaankaan tarkoita mitään juoneen liittyviä syysuhteita vaan ennemminkin jotain sellaista kuin "mitä nämä tapahtumat merkitsevät". Vai kuinka?

Anonyymi kirjoitti...

Kalle: Jep, kyseenalaistaminen, epäröinti ja epäusko omiin kykyihin on kirjoittajan toinen koti. Se toinen koti taas on yltiöpäinen itseluottamus, luotto siihen, että kykenee kirjoittamaan mitä vain miten laadukkaasti tahansa. Ilman sitä hirveää itseluottamusta ei pystyisi jatkamaan, sillä tuo epäusko on niin heviä tavaraa. Tasapainoile siinä sitten...

Miksi-kysymys pitää nimenomaan sisällään sen, että "mitä nämä tapahtumat merkitsevät?" sekä "miksi näin tapahtui?" ja "mikä on johtanut tähän?" ja ehkä joskus myös "mikä henkilöhahmon persoonassa oikeuttaa tämän?". Sen tyyppisiä juttuja.

Joskus niitä vastauksia tulee itsellään tekstiin, joskus niitä pitää kaivaa kynän kanssa hyvinkin syvältä. Usein en aloittaessani tiedä vastauksia - joko ne tulevat minulle jossain vaiheessa kirjoitusprosessia itsestään, tai sitten ne pitää pakottaa tulemaan. Oman hataran tuntemukseni mukaan niitä ei tarvitse pakottaa niin kamalan paljon silloin kun tuossa edellisessä postauksessa mainitut kolme asiaa ovat kunnossa.

Rooibos