Olin sopinut kustannustoimittajan kanssa, että viilaan Volvosta vielä kahta lukua ennen loppiaista. Tein hommat viime viikonloppuna ja tänään, koska tiedän, että kun joulunpyhät alkavat ja välipäivät luisuvat käsistä, en ehdi rauhoittua kirjoittamiseen. Kustannustoimittaja sai äsken sähköpostilla Volvon uusimman version ja kunhan minulla alkaa joululoma keskiviikkona, niin se on sitten ihan oikea joululoma. Ei työntekoa eikä työntekoa. Lepäämistä ja ihan muita asioita sen sijaan.
En ole yhtään lähempänä Volvon uutta nimeä kuin tähänkään asti. Jotan lyhyttä ja ytimekästä sen pitäisi olla, mutta en yhtään tiedä, että mitä. Jospa loma auttaa, tai kustantamo.
Olen ostanut joulukukkia. Joka päivä tekee mieli mennä kukkakauppaan ja ostaa lisää. En mene enää, koska olen kaiken järjen mukaan ostanut jo tarvittavan määrän joulukukkia.
Himoitsen appelsiinia, joka makaa keittiössä ja viettää viimeisiä kokonaisia hetkiään. Himoitsen kurkkua, mutta kurkut ovat tähän aikaan vuodesta usein sen makuisia kuin niillä olisi ollut onneton lapsuus. Himoitsen luomuporkkanoita ja niitä minulla on. Monessa pussissa. Ostin tänään kilon lisää, vaikka entisiäkin oli, sillä aion syödä seuraavat kolme päivää kylläkseni porkkanoita.
En oikein hahmota edelleenkään. Enkä oikein jaksakaan. Välillä kyllä, mutta en koko ajan. Eikä se haittaa. Ihan kohta saa keskittyä yksinkertaisiin asioihin. Ihan kohta.
Yritän kirjoittaa joku päivä jonkunlaisen vuosiyhteenvedon. Katsotaan ehdinkö. Sitten loppuvuoden olen lomalla, blogistakin. Ja mahdollisimman paljon myös puhelimesta. Totutan silmät katsomaan kirjan sivuja ja kaukaisuutta älyruudun sijasta. Katsotaan, miten käy. Sen vuosiyhteenvedon siis.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti