Ennen kustannustoimittajan lähettämää punakynäversiota kässristäni en ollut tiennyt, että minulla on näin kamala sitten-tauti. Varmaan puolet kaikista kustannustoimittajan poistoehdotuksista koostuu yhdestä sanasta: sitten. Sitten sitä ja sitten tätä ja viimeistään sitten näin. No, onneksi on joku, joka osoittaa minulle sittenit. Ja ehkä, ehkä muistan tämän hetken joskus, kun editoin taas jotain tekstiä - ehkä silloin tajuan ihan itse deletoida 90% sitten-sanoista pois ennen kuin annan tekstiä kenellekään luettavaksi.
Delete-listalle ovat joutuneet sittenien lisäksi jotkut darlingit. Sellaiset, jotka menevät vähän yli. Muuten kivoja, mutta pikkasen övereitä. Juu, tiedetään, niistä pitää päästä eroon, vaikka ne ovatkin kivoja.
Vajaa kuusikymmentä sivua jäljellä. Tänään pitäisi vielä siivotakin. Ja syödä. On nälkä. Ehkä syön nyt seuraavaksi, koska nälkää ei saa päästää liian pitkälle. Ja ruuanlaitto toimii hyvänä breikkinä ja sitten jaksan taas editoida vähän lisää. Onneksi pahimmat uudelleenkirjoitukset ovat nyt ohi. Eivät ne kovin työläitä olleet, mutta sellaisissa kohdissa, joihin en omaa päätäni säästääkseni olisi halunnut upota kovin syvälle. No, nyt on upottu ja kahlattu poiskin. Ja sitä ruokaa seuraavaksi.
Päivä on niin sumuinen, että kun katsoo ikkunasta, voi kuvitella maiseman sellaiseksi kuin haluaa. Siitä tulee hassu olo.
2 kommenttia:
Haa, en ole ainoa, jolla on sitten-maneeri! Tämäntyyppiset ongelmat ovat siinä mielessä kivoja, että ne on helppo poistaa Ctrl + H toiminnolla. Massapoistokaan ei yleensä aiheuta ongelmia, sitten on 99% ajasta ainakin minulla puhdas täytesana. :)
Olet edennyt todella rivakkaa tahtia! Toisaalta motivaatiokin on varmasti aikamoinen juuri nyt. Jes Rooibos!
Hih, sitten-tauti on näemmä yleisempikin. Onkohan se tarttuvaa :D. Minä en uskalla turvautua massapoistoihin, koska jotkut sittenit ovat ihan paikallaan. Ja koska kässäri pitää joka tapauksessa käydä tiheällä kammalla läpi, niin samaan kampaan ne sittenitkin jäävät.
Tahti ei ole ollut ihan niin rivakka kuin toivoin. Ajattelin, että huomiselle olisi ollut vähän vähemmän tekemistä, mutta kun en jaksa enää keskittyä. Huomiselle jää vajaa 60 sivua, joka on paljon, mutta ei auta. Pitää nousta aamulla ajoissa ja käydä heti hommiin. Tänään söin aamupalaa oikein pitkän kaavan kautta ja se haukkasi aamupäivästä yllättävän paljon.
Lähetä kommentti