Paniikkia odottaessa

Kirjoitin vähän. Hyvin vähän. Pari lausetta sinne tänne, vähän viilausta. En oikein tiedä. Deadlineen on kaksi viikkoa ja odotan paniikkia. Onnistuin kuitenkin lukemaan äsken Volvosta hyvän pätkän ja ihmettelin, että minäkö tuon olen kirjoittanut. Paniikki ei kolkuta vielä ovella. Milloinhan se tulee? Onkohan se paha? Etenkin kun Volvon kanssa kaikki on tuntunut niin hyvältä ja helpolta yleisesti ottaen. Vai tekeeköhän Volvo paniikistakin helpon? En tiedä. Aika kuluu. Yhä lähemmäs tulevat sellaiset asiat, mitä kustannustoimittaja väläytteli alkusyksystä: kansi, kirjailijakuva. Ne konkretisoivat, luulen. Sitäkin, että tekstille pitää tehdä jotain, mutta että pitääkö kuinka paljon ja mitä - en minä tiedä.