May the Force be with you

perjantai 3. joulukuuta 2010

Päivän ensimmäiset tohkeet

1. Ensimmäinen nauru. Pieni, tyytyväinen hyrähdys siinä vaiheessa kun herätyskello soi, möngin ylös sängystä ja skannasin aivojani saadakseni kiinni päivän agendasta, jotta tietäisin paljonko minulla on aikaa torkutella. Ai niin, lomapäivä, kirjoituspäivä :).

2. Toinen nauru. Monta naurua. Aivan mahtava juttu Hesarissa Mikko Rimmisestä eilisen Finlandia-voiton tiimoilta. Kikattelin mm. seuraavassa kohdassa "Jotenkin noi mun romaanit tuppaavat aina lipsahtamaan ton välittämisviitekehyksen välittömään läheisyyteen" (Rimmisen oma kommentti siis).

3. Sanat. Tämä on oikeastaan jatkoa eiliselle tohkeistumiselle, mutta avautui paremmin vasta tänä aamuna kun kirjoitin aamusivuja. Olen kehittänyt pienen huolenaiheen Kreikkalaisten tyylistä (tästä lisää myöhemmin) ja yritin purkaa huoltani osiin, jolloin päädyin sanoihini. Sitten päädyin niiden vastakohtiin eli sanoihin, jotka eivät ole minun sanojani. Sanoihin, jotka eivät ole minulle luontevia. Jotka eivät halua tulla osaksi kirjoittamistani. Vieraisiin sanoihin. Kirjoitin niitä kaksi sivua kirjoitusvihkoon. Sanoja, jotka eivät kiinnosta minua, jotka eivät kosketa minua, jotka ovat yksinkertaisesti vieraita. Aika monet ovat pitkiä yhdyssanoja tai sanaliittoja kuten luonnonhaittakorvaukset, luonnonravintolammikko, ilmalämpöpumppu, suhteellinen vaalitapa. Kun olin kirjoittanut niitä muistiin tarpeekseni, tajusin, että ne ovat juuri sitä mitä tarvitsen. Siitä vaan lisäilemään noita vieraita sanoja johonkin Kreikkalaiseen. Yhtäkkiä vieraat sanat alkoivat tuntua aika herkullisilta. Aivoissa syntyi uusia yhteyksiä, avautui uusia ikkunoita. Tästäkin lisää myöhemmin, nyt jatkan kirjoittamista.

1 kommentti:

jl kirjoitti...

Mahtava lähestymistapa - siis kirjoitit vääriä sanoja ja niistä tuleekin sitten oikeita... :) Iloitsen hyvästä päivästäsi!