Tämän päivän saldo on puoli sivua Volvoon. Hitaasti mutta varmasti? Minä tosiaan toivon niin. Sehän on ihan fakta, että kaikki, mitä nyt kirjoitan uuteen kertojanääneen, ei todellakaan päädy lopulliseen kässäriin, vaan osa jää delete-nappulan alle. En kuitenkaan ajattele sitä, vaan olen tyytyväinen siitä, että tuokin puoli sivua tuli kirjoitettua. Sitäpaitsi se oli tärkeät puoli sivua - tiedän nyt paljon enemmän kyseisestä henkilöhahmosta. Hänestä on alkanut kuoriutua erilaisia asioita - ihan erilaisia, mitä aikaisemmin odotin. Litteästä tulee pullea, sitä se on. Toivottavasti saan hänelle lihaa luiden päälle myös kässäriin, ettei hän jää lukijoille paperinukeksi.
Lukemisvuorossa on Marja-Liisa Vartion Hänen olivat linnut. Luen sitä iltaisin sängyssä. Hieno kirja - melkein (vaiko ihan kokonaan? en mene nyt vannomaan) pelkkää dialogia. Hidastempoista, tavallaan. Tulee hinku lukea lisää Vartiota, mutta kunhan nyt luen ensin tuon, niin katsotaan sitten seuraavaa. Kirjoituspöydällä olisi kyllä kasa muitakin lukemattomia, että lukemisen puutteesta ei tarvitse lähteä metsästämään Vartiota kirjastosta.
Kirjoituspöydällä, tosiaan. En istu sen ääressä, kun kirjoitan Volvoa. Istun lattialla, selkä vasten sohvaa, takapuoli puutuneena ja läppäri sylissä tällaisen läppärialustan päällä. En tiedä, miksen voi mennä kirjoituspöydän ääreen Volvon kanssa, ja laittaa konetta pöydälle ja käyttää irtonäppistä, mutta en vain voi.
Olisi hyvä, jos saisin useamman kirjoituspäivän putkeen, sillä tuo uusi kertojanääni melkein tarvitsisi sitä. En kuitenkaan saa, joten sen mitä kirjoitan, yritän kirjoittaa keskittyneesti. Enkä tee lisäyksiä kässärin aiempaan kertojanääneen, vaikka kuinka tekisi mieli, ettei se sotke tätä uutta, juuri ja juuri löytynyttä ääntä. Yksi asia kerrallaan.
Yritän pitää mielessä myös aikataulun. Minulla on lukija valmiina, sitten kun tämä versio Volvosta on kunnossa, ja aika pian minun pitää ruveta miettimään aikataulua ihan tosissaan. Toivon, että olen valmis kesäkuun loppuun mennessä, mutta siihen sisältyy jo sitten kaksi kirjoituskierrosta. Ensin tämä, sitten Volvo Tuntemattomalle Lukijalle ja sitten toinen kierros hänen palautteensa perusteella. Tiedän, että saisin Volvon tämän version kasaan kuukaudessa, ihan kepeästikin (hyvähän se on nyt sanoa), jos voisin vain kirjoittaa. Mutta kun pitää käydä päivätöissä, niin en ole valmis 18. maaliskuuta. Se on vain hyväksyttävä. Ja keskityttävä asiaan silloin kun voi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti