Vastareaktio nostaa heti päätään: ehkä loppu onkin ihan pateettinen, ehkä teksti ei olekaan hyvää, ehkä sitä ehkä tätä. Hymyilyttää. Näin käy aina. Muistan sen, enkä välitä ehkästä ja jossittelusta. Tämän illan aion olla tyytyväinen. Ja tämä kolmas bloggaus saa jäädä tämän illan viimeiseksi :).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti