Eilisestä valmiiksisaamisen huumasta huolimatta aloin tänä iltana lukea Volvoa läpi. Ruudulta lukeminen on hidasta, etenkin jos huomaa kohtia, jotka on pakko editoida saman tien. Olen muokannut yksittäisiä kohtia ja deletoinut tavaraa yhteensä kahden sivun edestä. Olen tehnyt kolme tuntia töitä ja olen edennyt käsikirjoituksessa vasta puoleen väliin. Eikä Volvo ole mikään tuhatsivuinen tiiliskivi. Tuntuu kuin pelkkä lukeminenkin (ilman editointia) olisi hirvittävän hidasta. Osan pistän ruudulta lukemisen piikkiin ja osa siihen piikkiin, että teksti on oma ja sitä lukee kuitenkin sillä ajatuksella, että koko ajan yksi osa aivoista pohtii, että mikä on liikaa ja mikä liian vähän ja ovatko asiat oikeassa järjestyksessä ja entä tuo yksityiskohta ja onko se ristiriidassa aiemmin kerrotun kanssa. Ja rakenne sitten - siitä en saa mitään otetta. Olen yksityiskohtien suossa, niiden yliajama, ja toivon, että esilukijani näkevät rakenteen, metsän puilta, ja kertovat minulle siitä asioita, koska itse en nyt kykene.
Loput jätän huomiseksi. Pitää nukkuakin välillä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti