May the Force be with you

maanantai 22. syyskuuta 2008

Pieniä valoja

Pääsin aloittamaan päivän kirjoitusrupeaman vasta kahdeksan aikaan. Ensin vajaa viisi sivua raakatekstiä ja sitten viilasin Piitä koneella ja kirjoitin puolisen sivua lisää. Väsyttää. Ajattelin lopettaa tältä päivältä tähän.

Varpaat ovat viileät, vaikka minulla on huopatossut jalassa. Sormet ovat jo lämpimät, niitäkin paleli, mutta kirjoittaminen ja opossuminkarvasta tehdyt angorakynsikkäät (suoraan Uudesta-Seelannista) lämmittivät. Ajatella, että opossumi on Uudessa-Seelannissa tuhoeläin, suunnilleen rottaan rinnastettava, ja täällä toisella puolen maapalloa minä istun pienessä kodissani, jonka ikkunasta loistaa ikkunaverhojen läpi himmeä valo, ja lämmitän sormiani opossuminkarvan avulla.

Lipastolla tuikkukynttilöitä, pöydällä yksi paksu, keskikokoinen kynttilä ja yksi pitkä ja laiha. Taidan istua sohvalle ja laittaa kattovalon pois, niin että liekkien keltainen valo ei joudu taistelemaan energiansäästölampun valkoisen valon alla.

Tänään on ollut autoton päivä. En käynyt sen enempää kaupungilla, joten se meni ihan sivu suun. Minulle jokainen päivä on autoton. Kuljin tänäänkin työmatkat metrolla ja jumppaan menin kävellen. Autottomuutta ei voi siis laskea päivän ekoteoksi. Mikäs sitten olisi? Ehkä se, että söin tähteistä tuunattua ruokaa ja väsäsin tähde-eväät huomiseksi työlounaaksikin. Ruuan heittämisestä roskiin tulee paljon pahaa ympäristökarmaa. Joo, tähteiden hyötykäyttö on tämän päivän ekotekoni. Siihen kuuluu myös se, että juon juuri lasillista punkkua, kun lauantaista jäi jäljelle, eikä sitä voi kaataa viemäriinkään. Oikeasti en ikinä juo yksin, en edes tissuttele. No, yleensä ei kyllä jää viiniä tähteeksi, että eipä ole mahdollisuuttakaan tällaiseen pikku tissutteluun ;).

Ei kommentteja: