May the Force be with you

maanantai 1. joulukuuta 2014

Hiven

Raakatekstiä puoli tuntia. Kaksi pientä alkua, jotka voisivat olla jotakin. Outoja ihmisiä, jotka puhuivat minulle. Kattoja ja sylejä. Voi luoja miten hyvää kirjoittaminen tekeekään, vaikka sitten tuollainen pieni ja tarkoitukseton. Tai ehkä juuri sellainen. Tuntuu hyvältä. Olin jossain muualla. Ihan tavallisissa paikoissa, mutta muualla ja muu. Nyt on raukea olo ja väsyttää. Taidan ottaa iltapalaa ja mennä sitten nukkumaan.

4 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Kynttilä palaa
vaitonaisena
hiljaa
mutta
kiehtoen.
Valoon lensi perhonen.

Rooibos kirjoitti...

:)

Tuomas Korppi kirjoitti...

Itse olen pitänyt nyt kuukauden kirjoitustaukoa. Uskon, että tauot ovat tässä hommassa ihan hyväksi, niin alitajunta saa aikaa työstää ideoita.

Rooibos kirjoitti...

Tuomas: Kirjoitustauot ovat hyvästä, tosiaankin. Etenkin jos on pitkään tahkonnut yhtä ja samaa tekstiä ja samaa hommaa pitäisi vielä jatkaa, niin tauko on melkein pakkokin pitää. Joku joskus sanoi, että tauot ovat tärkein osa hänen kirjoittamistaan. Ei huono ajatus sekään. Harmi, etten muista kuka sanoja oli...