Kuka valitti äsköseltään liian kapeista päivistä, joihin ei mahdu mukaan? Tänään näin vanhoja ystäviä ja se oli kivaa, mutta kääntöpuolena tuollaisessa on tietenkin se, että oma aika on nollilla, kun tulee päivän riennoista kotiin puoli kymmeneltä. Hauskaa oli taas kuitenkin tavata ja etenkin huomata se, että vaikka aikaa kuluu ja ikää tulee, niin jutut jatkuvat.
Kirjoittaminen on ollut tänään mielessä. Ainahan se on. Vai miten se menee se mainoslause: "Ainahan se on mielessä. Kirjoittaminen." Tälle päivälle homma on tosiaankin jäänyt ajattelun tasolle. Kyllä se siitä. Ensimmäinen työviikko vasta, arki hakee vielä itseään lomatunnelmien jälkimainingeista. Eilen kirjoitin sentään muutaman sivun raakatekstiä. En mitään "oikeaa" vaan lähinnä päänpuhdistusta ja itsesuggestiota. Niitäkin tarvitaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti