May the Force be with you

torstai 23. elokuuta 2012

Tuuliviiri

Joka toinen päivä tuulee koillisesta, joka toinen päivä lounaasta. Tänään ollaan koillistuulella taas. Olo sanoo, että sivustakatsoja, eikä sinusta koskaan muuta tule. Minä toistan kuuliaisesti perässä, nikotellen tosin, että sivustakatsoja, eikä minusta koskaan muuta tule. En usko siihen ihan kokonaan, mutta pelkään sitä kovasti. Välillä elämä tuntuu enneunelta, joka ennustaa elämääni. Mikä siinä on, että heiluu näin laidasta laitaan ja mikä siinä on, että joka syksy niin moni muu, mutta en minä, ja keväisin ne loput, joiden joukkoon en myöskään kuulu. Ja kuitenkin tällä viikolla sanat ovat sujuneet paremmin kuin pitkään aikaan tai ainakin olen saanut aikaan kaikenlaista, ja uusin novelli on luettavana kolmella kanssakirjoittajalla. Ja samaan aikaan toisaalla juhlitaan syksyn esikoisia. En ole kade, vaan minulla on ikävä.

2 kommenttia:

Rina kirjoitti...

Tuo koillistuuli on tuttu minullekin. Ei ole kateutta haluta jotain itselleen, kateutta olisi haluta sitä ottamalla muilta pois.
Kyllä vielä tulee kevät tai syksy, kun on sinun vuorosi. Joiltakin tämä vain vaatii maratonjuoksijoiden sitkeyttä. Lounaistuulta toivotellen!

Rooibos kirjoitti...

Lounaistuulta sinullekin, Rina!