Näin tänään kanssakirjoittajia. Sellaisia ihmisiä, joiden kanssa olemme kirjoittaneet yhdessä omituisissa paikoissa (esimerkiksi Utön saarella) ja joiden kanssa puhutaan muustakin kuin kirjoittamisesta, mutta joiden kanssa yhteydenpito saattaa hiipua kuukausiksi aina välillä. Yksi heistä lukee Volvoa parhaillaan ja kun hän sanoi, että on jo puolessa välissä, minua alkoi jännittää heti, että iik ja apua ja tarkoittaa sitä, että saan palautetta Volvosta ja että huh. Yritän olla ajattelematta asiaa, sillä palaute tulee, kun palaute tulee. Ja sittenhän sen näkee, mitä mieltä kanssakirjoittaja on ollut kässäristä.
Viikko on ollut raskas, päivätyöt ovat syöneet osansa minusta. Viikonloppuna saa onneksi levätä - ja minulla on yksi kässäri itsellänikin luettavana ja palautetta annettavana. Toivottavasti pääsen siihen hommaan kiinni. Ja pääsenkin, miksi en pääsisi. Nyt kuitenkin menen sohvalle ja otan käteen jo kertaalleen luetun Gail Carrigerin, Curtsies and Conspiracies on luvussa. Siinä rinnalla myös Elina Rouhiaisen Kesytön. Niin ja Idströmin Veljeni Sebastian ja ja ja. Pitää yrittää lukea nyt paljon ja kaikkea, ennen kuin saan palautteet Volvosta ja pureskeltuani niitä alan taas kirjoittaa.
2 kommenttia:
Minä olen lukenut Kesyttömän ja tykkäsin, mutta jatko-osa on vielä lukematta. Miksi koko ajan tuleekin niin paljon kiinnostavaa luettavaa, ja varsinkin näitä sarjoja... Monesti käy niin, että sarjasta tulee luettua vain eka osa ja sitten se jää, vaikka alku olisi ollut ihan ok... Tai sitten ainakin aika osien lukemisen välissä venähtää.
Palautteen odottaminen on varmasti jännittävää. :)
Katri - todellakin, kiinnostavaa luettavaa tulee koko ajan lisää ja entisiäkään en ehdi lukea. Ärsyttävä tilanne, vaikka parempi tämä kuin se, että ei löytäisi mitään kivaa luettavaa ;).
Lähetä kommentti