Huomiselle on aina suunnitelmia. Huomenna aloitetaan tai tehdään kaikki se, mitä tänään ei ehditä, viitsitä, uskalleta, haluta, osata, jakseta ja niin edelleen. Minun huomisessani on se kirjastokirjojen palautus. Jospa vihdoin viimein saisin ne kovanonnen kirjat palautettua. Yritin nimittäin jo eilen, mutta ei onnistunut. Suljettu isänpäivän vuoksi. Kanniskelin sitten kirjakassia edestakaisin ja vähän mutkan kautta ympäriinsä. Saivat raitista ilmaa.
Kun kirjastokirjat ovat kassissa, poissa tukkimasta näkymää lukemattomien kirjojen pinoihin, niistä pinoista löytyy yllätyksiä. Ai tuollainenkin. Niin tosiaan. Tätä en muistanutkaan. Krhm. Olisikohan mennyt jo vähän yli? Pitäisikö vajentaa tuota lukemattomien pinoa? Millä ajalla?
Koska huomiselle on kaikkea suunnitelmissa ja koska tänään väsyttää, haluaisin mennä jo sänkyyn, ottaa kirjan käteen ja lukea vähän aikaa ennen nukahtamista. Yövalostani on tosin lamppu palanut ja kattovalosta ei ole tässä kohtaa apua sängyssä lukemiseen. Eikä tuollaisia lamppuja saa lähimmistä ruokakaupoista, vaan pitää mennä vähän pidemmälle. Melkein tekisi mieli järjestää täällä blogissa arvonta siitä, että kauanko kestää, että saan uuden lampun palaneen tilalle, kun se kerran pitää ihan erikseen käydä kaupasta hakemassa. Jos lampunhakuviive on mitenkään linjassa kirjastokirjojen palautusviiveen kanssa, niin ehkä sellainen kuukauden verran olisi sopiva arvaus?
Ei minulla mitään asiaa ole, niin kuin olette huomanneet. Kunhan lämpimikseni lätisen ennen kuin menen sinne sänkyyn, otan sen kirjan ja suuntaan väliaikaisvirityslamppuni niin, että sen valossa pystyy joten kuten lukemaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti