keskiviikko 26. marraskuuta 2014
Pikkuhiljaa
Pari kolme sivua raakatekstiä ja sinnikäs ajatus kuumasta kylvystä, jonka jälkeen sänkyyn peiton alle. Kylvyssä voisin lukea, joko Bradleyn Kuolema ei ole lasten leikkiää, tai sitten pitkästä aikaa Cameronin Tyhjän paperin nautintoa. Cameron voisi tehdä terää. Etenkin kun onnistuin kirjoittamaan vähän. Ehkä pääsen taas pikkuhiljaa kiinni itseeni.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
Runoja, pehmeitä sanoja,
luen
hyrisen
ja keikahdan
nauravalle
assosiaatio portaalle.
Lankakerä
tajunnasta tajuntaan,
leikki.
Taide on suvaitsevaisuutta ja suhteellisuudentajua kuin kokonaisen ihmiskunnan tajunta olisi siihen laveerattu; valoksi - varjoksi.
(Syön sanojasi, ovat maukkaita. Sanasieppo, ahmatti -
olen.)
Lähetä kommentti